ME ME ME

Aloin pitämään blogia sen jälkeen, kun tiesin, että tullaan töiden vuoksi jäämään Helsinkiin asustelemaan. Ja aluksi sen tarkoituksena olikin jakaa kuulumisia läheisten kanssa, joita ei enää päivittäin nähnyt. Nimi tuli sitten näiden ajatusten siivittämänä ja ruotsinkielinen tuntui luontevalta, koska olen kaksikielinen itsekin.

Äitini vanhemmat hoitivat minua pienenä ja yksi ihana lapsuusajan muisto liittyy niihin hetkiin, kun mentiin vaarin kanssa kaksistaan tankille ja käytiin samalla mummolta salaa läheisessä leipomossa syömässä possumunkit ja juomassa limut. Vaari oli aina niin tarkkana, että sokerit tulee pyyhittyä suupielistä. Tämä oli meillä ihan viikottainen salaisuusretki ja toivon Bebellekin tällaisia kauniita muistoja.

Oudoin tapani... Hmmm, aika paha. No ainakin yksi liittyy autoiluun. En tiedä onko siellä muita, jotka ennakoivat autolla ajaessa kaikki mahdolliset asiat, kuten tulevat kaistanvaihdoksetkin ehkä muiden kyydissä olijoiden ärsytykseen asti. ;)

San Fransisco on yksi lempparini, kun puhutaan hyvistä matkakohteista. Sieltä löytyy kaikille jotain! Kaunis kaupunki valtameren äärellä ja ihania retkikohteita lähellä, kuten upeat viinitilat.

Blogikliseet? Onko niitä? No on varmaan, mutta tällä hetkellä mulla ei ole mitään mikä erityisesti ärsyttäisi.

Shoes are my thing! Me taidetaan molemmat Jn kanssa olla vähän kenkiin hurahtaneita. Tosin pyritään panostamaan laatuun ja näin ollen kaikki kenkäparit ostetaankin harkiten. Tällä hetkellä hakusessa on Niken kaupunkitossut, joilla olisi hyvä painella vaunujen kanssa ja jotka eivät olisi niin juoksulenkkarin näköiset.

Lempikirja... Täytyy myöntää, etten ole tämän vuoden puolella saanut yhtään omaa kirjaa luettua loppuun. Ehkä kesälomalla sitten saan luettua muitakin kuin satukirjoja. :) Koskettavat, tositapahtumiin perustuvat kirjat jäävät mieleeni ja muutama hyvä sellainen on esim. Last night I dreamed of peace, the diary of Dang Thuy Tram, Åsa Linderborgin Minua ei omista kukaan sekä Dirie Millerin Aavikon kukka.

Puolen miljoonan arpavoitto... No, jos sellainen sattuisi kohdalle, niin meidän perhe lähtisi ainakin haaveissa olevalle maailman ympärysmatkalle ilman mitään kiirettä takaisin kotiin. Ja lahjoittaisin ison summan uudelle lastensairaalalle.

Ystävänä pyrin olemaan luotettava, avoin ja huolehtivainen. Yritän pitää ystäviini säännöllisesti yhteyttä ja rupattelenkin usein samalla, kun olen vaunuttelemassa Beben kanssa. Skype, sähköposti ja facebook ovat myös hyviä yhteydenpitokanavia monen kanssa. Siskojen, "tyttöjen" ja Beben kummien kanssa meillä on myös whatsuppissa omat keskusteluryhmät, joissa vaihdellaan kuvia ja tekemisiä aktiivisesti.

Kolme asiaa, joissa olen taitava! Olen hirmu taitava pukemaan housut meidän pikku apinalle, joka juuri silloin heiluttelee jalkoja ihan mihin sattuu ja potkii juuri sitä lahjetta, jonka olen juuri saanut jalkaan. Olen nykyään taitava myös ottamaan rennosti soffalla, vaikka ympärillä olisi monta tekemätöntä asiaa. Olen myös hirmu taitava keksimään joka päivälle hauskoja aktiviteetteja, eikä meillä ole tylsiä päiviä nähtykään. :)

Haaveilen tällä hetkellä eniten kesästä ja perheen yhteisestä lomasta. Aika hyvänä kakkosena tulee aamut, jolloin voisin nukkua vaikka kymmeneen. Varsinkin tällaisina aamuina, kun Bebe herää jo kuuden jälkeen. ;)

***Sain Tarulta tämän mukavan blogihaasteen, jossa tarkoituksena on vastata haastajan antamiin kysymyksiin ja keksiä itse lisää sekä haastaa lisää blogeja mukaan. Kiitos! Annankin kaikille mahdollisuuden poimia tämä haaste Tarun blogin puolelta (klik!). Jätä kommenttia, jos tartuit haasteeseen. Näitä vastauksia on kiva käydä lukemassa!*** 

KAIKKI KUVAT TÄÄLTÄ